Enemmän ominaisuuksia, parempi ohjelmisto?
Ohjelmistojen vertailu voi näyttää paperilla suoraviivaiselta. Vaihtoehdot vierekkäin, ominaisuudet alle ja rasti jokaiseen kohtaan, joka löytyy. Lopuksi lasketaan, mikä sai eniten rasteja.
Ohjelmisto A: 47 ominaisuutta.
Ohjelmisto B: 52
Ohjelmisto C: 61
C voittaa? Ei välttämättä. Eniten ominaisuuksia sisältävä ohjelmisto ei automaattisesti ole yritykselle paras ohjelmisto.
Koska ne tekevät vaikeasta päätöksestä helpommin vertailukelpoisen. Onko toiminto olemassa? Kyllä vai ei.
Vertailutaulukkoon saadaan rivejä, sarakkeita ja rasteja. Vaihtoehdoille voidaan antaa pisteitä ja lopulta yksi saa suurimman kokonaispistemäärän. Tapa on selkeä, eikä siinä itsessään ole mitään väärää.
Ongelma syntyy, jos ominaisuuksien määrä alkaa korvata kysymyksen siitä, miten tärkeät asiat käytännössä toimivat.
Vertailu on kyllä tarpeen. Jos yrityksellä on välttämätön vaatimus, järjestelmän pitää pystyä siihen. Mutta merkintä siitä, että “ominaisuus löytyy” kertoo vasta osan asiasta.
Kaksi ohjelmistoa voi saada samasta kohdasta rastin, vaikka toiminnon käyttäminen olisi toisessa sujuvaa ja toisessa vaatisi useita välivaiheita.
Mikäli ollaan valitsemassa taloushallinto-ohjelmistoa, esimerkiksi ostolaskujen käsittely ja monet muut perusominaisuudet löytyvät todennäköisesti molemmista vaihtoehdoista. Erot löytyvät usein käytännön työnkulusta: miten laskut tulevat ohjelmistoon, miten ne etenevät asiatarkastukseen ja hyväksyntään ja kuinka paljon käyttäjältä vaaditaan tietojen täydentämistä tai muita manuaalisia työvaiheita. Pelkkä rasti vertailutaulukossa kertoo ominaisuuden olemassaolosta, ei siitä, kuinka tehokkaasti työ sillä hoituu.
Sen sijaan, että keskitytään siihen ”Löytyykö tämä ominaisuus?”, kannattaa selvittää, miten arkipäiväinen työtehtävä hoidetaan järjestelmässä alusta loppuun.
Ominaisuuksien rinnalla kannattaa vertailla työn sujuvuutta, tiedonkulkua sekä sitä, millaista apua käyttöönottoon ja käyttöön saa.
Ei. Joskus laaja ominaisuusvalikoima tarkoittaa myös enemmän ylläpidettävää ja opeteltavaa.
Yritykselle voi olla arvokkaampaa, että viisi keskeistä asiaa toimivat erittäin hyvin kuin se, että järjestelmästä löytyy 50 ominaisuutta, joita ei käytetä normaalissa arjessa. Ominaisuuksien määrä ei kerro niiden arvosta yritykselle.
Kun yrityksen tarpeet ja tärkeimmät käyttötapaukset on ensin tunnistettu. Sen jälkeen ominaisuuslista on hyödyllinen työkalu varmistamaan, että keskeiset vaatimukset täyttyvät.
Paino kannattaa kuitenkin pitää niissä asioissa, joilla on todellista vaikutusta arkeen. Pitkäkään vaatimuslista ei auta, jos viisi oikeasti kriittistä asiaa hukkuvat sen sisään.
Hyvässä ohjelmistovalinnassa ratkaisee se, miten ohjelmisto sopii yrityksen tarpeisiin, työvaiheisiin ja muihin järjestelmiin. Ominaisuuslista on siinä hyödyllinen apuväline, ei päätös itsessään.
Jos valinta ratkaistaan edelleen pelkästään laskemalla ominaisuuslistan rasteja, kannattaa pysähtyä tutun kysymyksen äärelle:
Miksi me edelleen tehdään tämä näin?
Tämä artikkeli on osa Softecin "Miksi me edelleen..." -sisältösarjaa, jossa tarkastelemme työelämän tehottomia tai riskialttiita, mutta tavallisiksi muodostuneita toimintatapoja ja sitä, milloin niitä kannattaa muuttaa.
Täytä lomake ja kerro, mitä haluaisitte saada sujumaan paremmin. Onko kyse toiminnanohjauksesta, taloushallinnosta, työajanseurannasta tai matkalaskuista?
Olemme lomakkeen täytön jälkeen yhteydessä, niin katsotaan yhdessä, löytyisikö Softecin ratkaisuista teille sopiva vaihtoehto.