Skip to content

Työaika asiantuntijatehtävissä: mittari vai mahdollistaja?

Miten tärkeää asiantuntijatyössä on kellottaa työtunnit tai seurata tarkkaan toimistoaikaa? Onko edelleen tarpeen varmistaa, että tietotyöläinen istuu koneen ääressä 8 tuntia päivässä, vai pitäisikö huomio siirtää siihen, mitä saadaan aikaan?

Seuraatteko työaikaa tunnit vai tulokset edellä?

Osallistuin hiljattain LinkedIn-keskusteluun, jossa pohdittiin asiantuntijatyön työaikaa ja sen mittaamista. Keskustelu herätti vilkasta ajatustenvaihtoa eri alojen osaajien kesken, ja nousi esiin monia kiinnostavia näkökulmia, joista osa päätyi myös tähän kirjoitukseen. Tarkastelen aihetta nimenomaan tietotyön, joustavien työaikojen ja etätyön mahdollistamien asiantuntijaroolien näkökulmasta.

Nykyteknologia ja työn johtamisen kulttuurin kehitys ovat tuoneet meille uudenlaisen vapauden. Yhä useampi organisaatio keskittyy enemmän tuloksiin kuin siihen, kuinka monta minuuttia työpäivästä kului koneella istuen. Tämä on ehdottomasti oikea suunta, mutta vapauksien mukana kulkee myös vastuu.

Miksi asiantuntijan kannattaa kirjata työaikansa?

Vaikka työ olisi joustavaa ja tuloksiin perustuvaa, työajan kirjaaminen ei ole vanhanaikaista – päinvastoin. Tässä viisi syytä, miksi työaikakirjanpito on tärkeää myös asiantuntijatyössä:

Lainsäädäntö velvoittaa

Työaikalaki koskee lähes kaikkia työntekijöitä, myös asiantuntijoita ja esihenkilöitä. Poikkeuksen muodostaa vain ylin johto. Työajasta ei voi sopia toisin, vaikka kokisi jaksavansa enemmän.

Ylitöitä saa tehdä – mutta hallitusti

Asiantuntijatyössä projektit saattavat venyä. Ylityöt ovat sallittuja, ja niistä kuuluu joko korvaus tai vapaa. Työnantajan vastuulla on varmistaa, että ylitöitä seurataan ja dokumentoidaan asianmukaisesti.

Hyvinvointi vaatii dataa

Työaikakirjaaminen auttaa tunnistamaan kuormitushuippuja ja estämään ylirasitusta. Pitkällä aikavälillä tämä näkyy vähentyneinä sairauspoissaoloina ja parempana jaksamisena.

Johtamisen väline

Reaaliaikainen työaikadata on työkalu hyvälle johtamiselle – ei kontrollille. Sen avulla voidaan suunnitella työkuormaa, resursoida tehokkaammin ja tukea työntekijöitä.

Luottamus rakentuu läpinäkyvyydestä

Avoin ja reilu työaikakirjaaminen tukee luottamusta, arvostusta ja joustavaa työkulttuuria. Se antaa tilaa yksilöllisille työrytmeille ilman, että tavoitteet vaarantuvat.

Joustava työaika mahdollistaa tulokset

Innostus, tehokkuus ja luovuus eivät seuraa kellokorttia. Harva meistä toimii optimaalisesti 8 tunnin työputkessa. Joustava työaika antaa mahdollisuuden rakentaa päivästä sellainen, että työteho pysyy hyvänä, jopa paranee.

Kokeile vaikka tätä:

  • Jaa työpäivä kahteen neljän tunnin jaksoon

  • Pidä tauko, joka ei sisällä näyttöpäätteitä, lähde vaikka lenkille

  • Palaa töihin uudella näkökulmalla ja virkeämpänä

  • Saatat yllättyä, kuinka paljon paremmin asiat etenevät.

Muutosta tekemässä?

Jos sinä tai organisaatiosi olette valmiita muuttamaan asiantuntijatyön johtamiskulttuuria, mutta sopivat työkalut puuttuvat, me voimme auttaa. Ota yhteyttä asiantuntijatiimiimme puhelimitse tai varaa aikasi tästä.

Yhdessä voimme rakentaa työkulttuuria, jossa luottamus ja tulokset kulkevat käsi kädessä.

Artikkelin on kirjoittanut Softecin sovellusasiantuntija Laura Antila.

Laura Antila
sovellusasiantuntija

 

Jaa artikkeli:

Lisää aiheeseen liittyviä artikkeleita